lauantai 27. tammikuuta 2018

Se lähtemisen vaikeus, motivaatiovinkkejä


”Väsyttää/nukuin huonosti/päätä särkee/jotain”, kuulostaako tutulta? Entäpä ”ei huvita/ei siitä ole hyötyä kuitenkaan” tai ”sataa vettä/lunta/räntää/pieniä kiviä/entisiä anoppeja”? Lisäksi salilla on kuitenkin kamala ruuhka ja ulkona liukasta, kävelet yhden askeleen eteenpäin ja liu'ut ainakin puolitoista taaksepäin.



Uskon, että monellekin, ellei jopa jokaiselle, salilla kävijälle tulee tuollainen olo ainakin joskus. Se on ihan normaalia ja yleensä myös ohimenevää, mikäli harrastuksestaan oikeasti tykkää. Mutta miten nämä olotilat voi selättää? Useimmitenhan vaikeaa on just se lähteminen, kun kotona on niin mukavaa ja peiton alla ihanan lämmintä... Itseni tuntien, voin sanoa että tykkään olla salilla, mutta en aina kauheasti tykkää lähteä sinne :D Niinpä keräsin muutamia lähtemistä motivoivia vinkkejä meille kaikille. 

53afa5f069d37962b101b4a0a7297b91
Aamusalille menijä: Jos annat itsellesi luvan jäädä nukkumaan kotiin tänään, lupaat sen erittäin helposti myös jatkossa. Lopeta siis heti, ellet ole oikeasti kipeä.

Oletko ikinä katunut sitä, että olet mennyt salille? No, kotiin jäämistä ainakin kadut.

Onko sinulla jokin tavoite, mihin treenaat? Painon pudotus, kiinteytys, lihasten kasvatus? Muista, että jokainen treenikerta, jonka jätät väliin, pitkittää sen tavoitteen saavuttamista :) 

Mistään et saa niin hyvää oloa kuin siitä, kun olet sinne salille kaikesta huolimatta raahautunut ja reippaasti treenannut, se jälkifiilis on upea! Senkin takia se kannattaa, vaikka kuinka vastustaisi. 

Saisitko salille jonkun kaverin, jonka kanssa kulkea? Voitte tsempata toinen toisianne, yksin on helpompi antaa periksi motivaation puutteelle kuin seurassa. 

Ja, tämä on ehkä hieman ilkeää, mutta voit aina ajatella olevasi ns. parempi kuin ne, jotka aloittavat suurella innolla tammikuussa uuden elämän, ja jatkavat sitä korkeintaan kuun loppuun asti. He eivät todella sitten halunneet sitä uutta elämää ja terveellisempää elämää, näytä itsellesi, että sinä haluat! :) 

Onko teillä jotain toimivia vinkkejä?

perjantai 19. tammikuuta 2018

Hei hei mitä kuuluu?

Tammikuu on jo yli puolen välin, enkä oo postannu tänä vuonna vielä mitään :O Oh. Mutta korjataan se nyt.

Tein pienoisen muutoksen, ja suljin käsityöaiheisen blogini kokonaan. Sinne kuitenkin tulee sen verran harvoin mitään, tai ainakin aiemmin tuli, joten päätin laittaa ne vähäisetkin tänne. Jos jotakuta käsillä näpertelyt häiritsee, niin pahoittelen, ne voi selata ohi tai sitten vain siirtyä muualle :)

Joulu oli, tuli ja meni. Noin lyhyesti muotoiltuna. Oltiin pitkästä aikaa pohjosessa viettämässä joulua, kokoonnuttiin tätilään pienellä mutta tiiviillä porukalla, vain sisko harmillisesti puuttui. Mukavaa oli, ruoka oli hyvää ja sitä oli todellakin tarpeeksi, ja kaikki oli olleet myös kovin kilttejä, lahjojen määrästä päätellen.
Vuodenvaihde meni rauhallisesti, ei ostettu ainuttakaan rakettia eikä kyllä menty niitä mihinkään katsomaankaan. Jotkut naapurit ampui, mutta sen verran kaukana että näkyi vaan valoisia välähdyksiä. Kuutamo sensijaan oli mahtava, näytti hienolta kun on paljon lunta ja vain kuun tuoma valo, joka muuten oli kirkas! Keskellä yötä talvella oli suht valoisaa, paikassa jossa normaalisti on ihan säkkipimeää.

Nyt asustelen yksin vielä jonkun puolitoista kuukautta. Tämä aika syksystä lähtien on loppujen lopuksi mennyt aika nopsaan, vaikkei se siltä oo tuntunut. Viime lauantaina teki edelleen pahaa sanoa heipat ja päästää toinen lähtemään satojen kilometrien päähän, siihen ei totu puolen vuoden aikanakaan. Onneksi enää ei tarvi, seuraavalla tapaamiskerralla meidän perhe jää samaan kotiin.
Monenlaisia suunnitelmiakin on jo vireillä, ainakin ajatustasolla, mm. koirajutuissa. Rasse toivottavasti tulee toimeen kaverin koirien kanssa, ainakin kun tajuaa että ne on ihania hemaisevia tyttösiä, ja se mahdollistaa sitten yhteisiä treenejä ja muuta koirahärväämistä. Suunniteltiin jo, että lähetään tekemään metsäjälkeä, kun lumet sulaa. Mulla ei siitä käytännön kokemusta ole, kun kurssi meni viime vuonna sivu suun, mutta kaverilla onneksi on :)
Lisäksi mulla kiehtoo rallytoko niin paljon, että voi olla hyvinkin mahdollista, että alkeiskurssi ainakin käydään.

Mutta mitä teille kuuluu?

keskiviikko 6. joulukuuta 2017

100 vuotta Suomea



Rauha. Vapaus. Luonto. Puhdas vesi. Neljä vuodenaikaa. Lumi, paukkuvat pakkaset, pohjoisen valoisat kesäyöt. Maksuton koulujärjestelmä ja kaikille oikeus sosiaaliturvaan. Synnyinmaa, josta olen ylpeä, josta en koskaan halua muuttaa pois. 

Tätä kaikkea ja paljon, paljon muuta on meidän oma 100-vuotias Suomi! Valtava kiitos heille, jotka sen aikoinaan mahdollistivat. Pidetään huolta siitä, että jälkipolvet sadan vuoden päästä saavat juhlia 200-vuotista itsenäisyyttä. 
Kiitos. 

"Rannalle himmeän lahden
 aurinko laskenut on.
 Kutsu jo soi iltahuudon,
 taakka jo laskettu on.
 Taattoa muista sa silloin,
 askel jo uupunut on,
 lapset ja lastemme lapset,
 teidän nyt vuoronne on.
 Hoivatkaa, kohta poissa on veljet,
 muistakaa, heille kallis ol' maa.
 Kertokaa lasten lapsille lauluin,
 himmetä ei muistot koskaan saa!"



suomi100